Pieni sealyhaminterrieri sopii myös kaupunkielämään.

sealyham-terrier-02Sealyhaminterrieri on harvinainen walesilainen rotu. Sen koko vaihtelee pienestä keskikokoiseen ja se lasketaan terriereiden ryhmään. Alun perin työkoiraksi tarkoitetulla rodulla on myös muita nimityksiä, kuten Walesin borderterrieri ja cowleyterrieri.

Se kehitettiin 1800-luvun keskivälin ja loppuvälin tiedoilla kapteeni Josh Edwardesin toimesta, Sealyhamin talossa. Sealyhaminterrierin tehtäviin kuului esimerkiksi tuholaisten pitäminen aisoissa ja metsästäjälle seuran pitäminen pienriistan metsästyksessä paikantamalla riistaa. Rodun taustalta löytyy montaa eri rotua, johon kuuluvat esimerkiksi Welsh corgi, kettuterrieri ja nykyisin sukupuuttoon kuullut Englannin valkoinen terrieri. Rotua kehiteltäessä Edwardes tähtäsi saavuttamaan pienen valkoisen koiran, vahvoilla leuoilla ja karkealla karvalla. Erityisesti valkoiseen turkkiin keskityttiin, koska tämä auttoi metsästäjää havaitsemaan koiran metsästysmaastosta tai tiluksilta.

Ensimmäistä kertaa rotu nähtiin näyttelyissä 1903 ja viisi vuotta myöhemmin sille kehitettiin oma rotujärjestö. Viralliseksi roduksi se hyväksyttiin vuonna 1911. Nykyään rotu tunnistetaan lähes kaikissa maailman rotuliitoissa ja sillä on vannoutuneita kasvatteja kaikkialla. Lähes kaikista suurimmista koiranäyttelyistä löytyy aina runsaasti rodun yksilöitä, kaikki taistelemassa kauneimman koiran tittelistä.

Kauniin, yleensä kokonaan valkoisen rungon omaavan, rodun yleistyminen alkoi ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin yksilöitä nähtiin usein Englannin kuningashovin jäsenten kainaloista,tai Hollywoodin tähtien vierestä. Tämän jälkeen rodun lukumäärä on tippunut vahvasti, ja se on Englannissa listattuna katoamisvaaran omaavalle rotulistalle. Vuonna 2008 oli rodun alin kirjattu pentumäärä ainoastaan 43 pentua, joka rekisteröitiin Englannissa. Rodun määrän laskusta syytetään ulkomaisten rotujen ja design-koirien yleistymistä, sekä koirien työkäytön vähenemistä.

Tämä rotu sopii mainiosti kumppaniksi sekä lapsiperheelle että vaativimpiin työtehtäviin, jos vain sille annetaan oikea koulutus. Sillä tavataan joitain rotuun liittyviä sairauksia, kuten linssiluksaatiota, mutta rotujärjestöt pyrkivät kontrolloimaan jalostusta parhaan mukaan, mahdollistaen terveemmän tulevan sukupolven syntymisen.

Luonteeltaan sealyhaminterrierit ovat iloisia ja seuraa kaipaavia, joten niistä saadaan helposti kumppani sekä kaupunki- että maaseutuelämään. Pienen kokonsa puolesta ne mahtuvat pienempäänkin asuntoon, vaikkakin terrierin luonteella ne vaativat jonkun verran myös aktiviteetteja – sekä fyysistä että psyykkistä. Koska näillä terriereillä sanotaan olevan lähes maaginen tapa luoda side omistajaansa, niistä voidaan saada toimivia myös kisakentillä, esimerkiksi agilityn tai tottelevaisuuden parissa.